Logo

 

ELÄINTEN AJATTELUN KYVYISTÄ

Teksti ja kuvat: Mervi Niemi
Pidempi versio artikkelista on julkaistu Caniksessa 6/2016

 

Olin aina pitänyt belgianpaimenkoiraani Hirmua fiksuna otuksena, mutta täytyy tunnustaa, että asia sai hieman uudet mittasuhteet saksanpaimenkoira Myrskyn myötä.  Jo pentuna Myrsky oppi todella nopeasti asioita, jaksoi yrittää sinnikkäästi pitkiäkin sarjoja koulutusta ja kiipesi vaivatta kompostiverkon ylitse vapauteen. Myrskyn touhukkuus sai aivan uusia ulottuvuuksia sen opittua avaamaan erilaisia ovia. Ensimmäisen kerran sain kosketuksen tähän saatuani lapseltani työkeikalla ollessani soiton kotoa: ”Myrsky avasi pakastimen ja otti sieltä itselleen ison luun.” Sen jälkeen se yksin ollessaan aukaisi jääkaapin, pakastimen, sekä keittiön kaapit ja laatikot suit sait sukkelaan. Roskiskaappi oli pala kakkua ja tiskikonekin tyhjennettiin säännöllisin väliajoin likaisista astioista.  Aloin miettiä onko koirani älykkäämpi kuin koirat keskimäärin.

 

Älykkyyttä vai erilaisia ajattelun taitoja

Älykkyydellä on monta ulottuvuutta. Voidaan esimerkiksi puhua analyyttisestä, luovasta tai käytännöllisestä älykkyydestä.  Edelleen älykkyydellä voidaan tarkoittaa esim. moniälykkyysteorian mukaan erilaisia lahjakkuuksia, kuten kielellistä, matemaattis-loogista, musiikillista, avaruudellista ja visuaalista, liikunnallista, intrapsyykkistä, interpsyykkistä ja luonnon ymmärtämisen lahjakkuutta.

Älykkään eläimen katsotaan usein oivaltavan uusia toimintatapoja, sen käyttäytyminen on joustavaa ja muuttuu tilanteen mukaan. Älykkyyttä vaaditaan eläimiltä myös niin fyysisen maailman hahmottamiseen kuin sosiaalisen kanssakäymisen ymmärtämiseen.

Älykkyyden hankalan määrittelyn vuoksi tutkijat puhuvatkin mieluummin nykyään lajin ja yksilön kognitiivisista kyvyistä. Näillä tarkoitetaan erilaisia aivotoimintoja, kuten havainnointia, ajattelua/tiedonkäsittelyä, ongelmanratkaisua, muistamista tai kielellisiä toimintoja.

 

 

Aivot - ajattelun raamit

Vaikka eläinlajin sisällä onkin yksilöiden välisiä eroja, on jokaisella lajilla yhteinen fysiologia, joka asettaa raamit niin havainnoinnille kuin ajattelulle. Kaikilla nisäkkäillä aivojen limbinen osa, jossa mm. perustunteet tai kivun aistiminen syntyvät, on perusrakenteeltaan samanlainen.  Sen sijaan eroja lajien välillä löytyy aisteista, sekä aivojen koosta ja rakenteesta. 

Aivojen koko ei tosin ole merkittävä tekijä ajattelun taitojen suhteen: esimerkiksi varislintujen ja kyyhkyjen tiedetään omaavan hyvinkin monimutkaisia ongelmanratkaisutaitoja ja tietoisuuden tasoja pienistä aivoistaan huolimatta. Suuret aivot ovat energiataloudellisesti epäsuotuisat, sillä ne kuluttavat valtavasti energiaa. Mitä isommat aivot, sen enemmän lajin täytyy panostaa ravinnonhankintaan. Evoluutio näyttäisi suosivan domestikaation myötä mm. aivojen koon pienentymistä. Sudellakin on suuremmat aivot kuin koiralla.

Nykykäsityksen mukaan ajattelun ja tietoisuuden monimutkaisimmat toiminnot tapahtuvat aivojen etuosassa ja aivojen kuorikerroksessa. Mitä kehittyneemmät aivot näiltä osin ovat, sen korkeampaan ajatteluun laji kykenee.  Ihmisen aivoihin verrattuna em. aivojen osat ovat koirilla huomattavasti pienemmät ja ohuemmat.

Aivojen koko ja rakenne näyttäisivät määräytyvän sen mukaan minkälaisessa elinympäristössä laji elää. Eläminen ryhmässä edellyttää parempia sosiaalisia taitoja kuin eläminen yksin. Kaupungistunut kesykoira tarvitsee enenevissä määrin sosiaalisia taitoja niin ihmisten kuin lajikumppanien väliseen kanssakäymiseen. Ne aivojen osat, joissa tapahtuu sosiaalisten suhteiden hahmottaminen, ovatkin koiralla kehittyneemmät kuin esimerkiksi kissalla.

Myös ravinnonhankinnan hankaluus vaikuttaa siihen, minkälaisia ajattelun taitoja laji tarvitsee. Mitä vaikeampaa ja vaivalloisempaa ravinnonhankinta on, sen monimutkaisempia ajattelun taitojakin hengissä selviämien vaatii. Usein kesykoiran ruokakuppi kolahtaa lattialle kahdesti päivässä kuin Manulle illallinen, joten ravinnonhankinnan suhteen enemmistö suomalaisista kesykoirista pärjäisi maapähkinän kokoisilla aivoilla. Täytyy kuitenkin muistaa, että vain murto-osa maapallon koirista elää lemmikkeinä suurimman osan eläessä katukoirien elämää.

Yksilötasolla aivojen kehitykseen vaikuttaa merkittävästi myös poikas-/pentuvaiheen elinolosuhteet. Virikkeinen ympäristö mahdollistaa aivoalueiden monipuolisen aktivoitumisen ja hermoratojen syntymisen eri aivoalueiden välille.  Esimerkiksi luova ongelmanratkaisu edellyttää tällaista runsasta verkottumista.

 

Kurkistus eläinten ajatteluun

Tutkijat pyrkivät etsimään vastauksia eläinten mielenmaailman kartoittamiseksi eri keinoin.  Tämä on tärkeää tutkimusta eläinten hyvinvoinnin vuoksi ihmisen vaikuttaessa voimakkaasti niiden elinympäristöihin. Kun tiedämme mihin ne ajattelussaan kykenevät, emme laita niitä elämään sopimattomissa ympäristöissä, emme vaadi niiltä asioita, joihin ne eivät kykene tai syytä niitä motiiveista, jotka eivät ole niille mahdollisia.

Keinoja päästä eläimen pään sisään rajoittaa luonnollisesti yhteisen kielen puute, emme voi kysyä niiltä mitä ne ajattelevat tai miltä niistä tuntuu. Eläinten aivotoiminnan tutkimuksessa on nykyään käytössä tutkimusmenetelmiä, jotka hyödyntävät aivokuvantamisen menetelmiä ja lämpökameroita.  Ne ovat kuitenkin kalliita ja niiden avulla tutkijat pääsevät käsiksi melko rajattuun ja pieneen joukkoon koirayksilöitä.  Erilaisten käyttäytymistä havainnoivien testien avulla tutkijat sen sijaan pääsevät käsiksi isoihin joukkoihin koiria suhteellisen vähin kustannuksin.

Itse asiassa koirien ajattelua ja ongelmanratkaisukykyä on tutkittu jo 1970-luvulta alkaen. Ensimmäinen älykkyystesti (kuten sitä silloin nimitettiin) tehtiin 1977. Siinä mitattiin lyhytkestoista muistia, ongelmanratkaisukykyä, sekä kykyä sopeutua uusiin ja henkisestikin vaikeisiin tilanteisiin. Nyt 2000-luvulla kognitiivisia kykyjä mittaavissa testeissä koirat asetetaan ratkaisemaan erilaisia tehtäviä. Testeissä ei pakoteta koiria mihinkään, eikä niitä aseteta pelottaviin tilanteisiin. Testit suoritetaan turvallisessa ja häiriöttömässä tilassa ja tilanteessa pääsääntöisesti makupalojen avulla. Tehtävät rakennetaan sellaisiksi, että niiden suorittaminen edellyttää tietyn tason saavuttanutta ajattelua ja eri tehtävät mittaavat erilaisia kognitiivisia kykyjä ja taitoja.

 

Ajattelu ja sosiaaliset taidot

Tutkijat pitävät koiria erittäin taitavina sosiaalisesti ja erityisen hyviä ne ovat muihin lajeihin verrattuna sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa. Koirien tiedetään osaavan lukea ihmisten kasvojen ilmeitä ja vartalon vihjeitä paremmin kuin esimerkiksi simpanssit.

Tämänhetkisen käsityksen mukaan koirat lähtivät eriytymään sudesta, kun ihmisiin vähemmän vihamielisesti ja pelokkaasti suhtautuvat susiyksilöt uskaltautuivat ihmisasumusten liepeille syntyneille tunkioille. Ihmisen ja koiran vuosisatoja kestäneen yhteiselon myötä kesykoiralle on todennäköisesti syntynyt myös täysin kyseiselle lajille omainen, perimässä tuleva kyky lukea ihmisten kasvonilmeitä, eleitä ja äänensävyjä. Jo kahden kuukauden ikäisillä koiranpennuilla tämä kyky on. Susilla tämä taito on usean tutkimuksen mukaan huonompi, tosin tästä(kin) on tutkijoiden keskuudessa ristiriitaisia näkemyksiä.


Ongelmanratkaisukyky

Eläinmaailman neroja ongelmanratkaisussa ovat ne eläinlajit, jotka kehittävät luovasti ja päättelykyvyllään (vs. yritys ja erehdys) uusia toimintamalleja ja käyttävät työkaluja apunaan. Tällaisia eläinlajeja ovat esimerkiksi norsut, varislinnut, kädelliset ja delfiinit.

Koirat eivät kykene työkalujen käyttöön ja tämän hetkisen tutkimuksen mukaan myös loogisen päättelyn kautta etenevä ongelmanratkaisu ei koirien enemmistöltä suju. Sen sijaan tutkijat ovat yhtä mieltä tutkijat siitä, että lajina ne kykenevät yksinkertaisempaan yrityksen ja erehdyksen kautta tapahtuvaan ongelmanratkaisuun. Toisilla koirayksilöillä kuluu tähän ongelmanratkaisuun enemmän ja toisilla vähemmän aikaa. Edelleen yksilöllisiä eroja on myös siinä, kuinka sinnikkäästi eläimet jaksavat ratkoa käsillä olevaa pulmaa. Kolmas ero yksilöiden välillä tulee siinä, kuinka itsenäisesti ongelmaa pyrkivät ratkaisemaan tai pyytävätkö ihmisen apua ja kuinka nopeasti.  On myös esitetty, että ihmisen kanssa yhteistyöhön jalostetut rodut saattavat käyttää katsetta kommunikoinnissaan ihmisen kanssa kaikissa tehtävissä.

 

Muisti ja muistaminenkin ovat ajattelua

Muistia ja muistamista on erilaista riippuen siitä, missä aivojen osassa muistaminen tapahtuu. Palaamme siis aivojen rakenteeseen. Muisti jaotellaan lyhyt- ja pitkäkestoiseen muistiin.  Pitkäkestoisen muistin rakenteesta on esitetty erilaisia, kilpailevia teorioita, joissa se jaotellaan edelleen erilaisiin muisteihin sen mukaan mitä muistaminen koskee ja minkälainen tuo muistielämys on.  Esimerkiksi retrospektiivinen muisti kohdistuu nimensä mukaisesti menneisyyteen, kun taas prospektiivinen muisti mahdollistaan asioiden ennakoinnin. Proseduraalinen muisti tallentaa ja tuo ulottuvillemme fyysiset suoritukset ja motoriset taidot. Muisti ja muistaminen on siis laaja henkinen työkalu ja toisaalta prosessi, jossa yhdistyvät havainnointi (vastaanotto), tallennus ja mieleenpalauttaminen. 

Se, miten monimutkaiseen ajatteluun ja tietoisuuteen (omien kokemusten ja ajattelun tietoiseen tarkasteluun) eläimet pystyvät, on arvoitus, jota tutkijat pyrkivät paraikaa selvittämään. Tämän hetkisen käsityksen mukaan koirat eivät kykene kovin monimutkaiseen ajatteluun, eikä niiden katsota omaavan käsitystä itsestä erillisenä olentona (ns. mielen teoria). Tähän johtopäätökseen on tultu mm. niinkin yksinkertaisen välineen kuin peilin avulla. Jos eläin ymmärtää, että peilistä heijastuu oma kuva katsotaan, että eläimellä on käsitys itsestä erillisenä yksilönä, jolla on omat kokemukset ja tunteet, jotka ovat erilaiset kuin jonkun toisen yksilön.

Eläinten – ja koirien – ajattelua käsittelevä tutkimus on vielä lapsenkengissä ja uskon, että tulemme vielä monta kertaa hämmästymään tutkimuksen edetessä.

 

 

Kirjalliset lähteet:
Telkänranta, Helena. Millaista on olla eläin? 2015

Internet-lähteet 26.10.2016
Koiran mieli/Helsingin yliopisto: http://koiranmieli.edublogs.org/
Otavan opiston nettisivut: http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/ps/ps3/4_muisti/01_muistin_tarkoitus?C:D=hNqz.gZ4g&m:selres=hNqz.gZ4g
 

Muut lähteet:
Katriina Tiiran luento ”Koiran kognitio” 1.10.2016
Katriina Tiiran haastattelu
Verkkokurssi ”Dog emotion and cognition”. Coursera. Kesä 2016

 

TAKAISIN ARTIKKELEIHIN


Opiskelu

Tilaa kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirjeemme

Yhteystiedot

Suomen Eläinkoulutuskeskus Oy

Y-2102991-0


Mervi Niemi

 Mervi Niemen esittely

 050 375 5615

 mervi.niemi @ elainkoulutuskeskus.fi



Social

Asiakaspalvelut

 010 421 8100 arkisin kello 9-16

(8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min, sis. alv 24 %)

 asiakaspalvelu @ elainkoulutuskeskus.fi



TALOUSHALLINTO

Tmi Tili-Tenhovalo,
Anne-Mari Tenhovalo

Hommaksenkuja 4 C,
02430 Masala

 044 996 7490, fax (09) 884 5287

 tilitenhovalo @ gmail.com

© Suomen Eläinkoulutuskeskus Oy | ♡ with love & design by adovet oy